NEPAL 14.9-12.10.2016 |||

su 18.9.

Aamulla ylös ja kohti Thamelia, turisti rysä ja paljon kauppoja ja pieniä katuja. Siellä oli paljon kivaa tavaraa ja mukaan tarttuikin vaatteita. Siellä söimme lisää perinneruokia.

Lähdimme kävelemään kohti Apina temppeliä, huonot tiet, kuuma ja hikiä puski. Housutkin sain vaihtaa keskellä tietä mukavempiin, naisten pidellessä huivia suojana.

Portaita tuli käveltyä reilu 400 ja apinoita, puluja ja kulkukoiria pilvin pimein. Mahtava buddhalaisten temppeli kukkulan päällä. Hengellisen tunteen pystyi kyllä tuntemaan, musiikki soi ja fiilis oli korkealla. Paljon rukoushyrriä, joita sai pyörittellä ja rukoilemaan samalla. Mahtava tunne, kun pystyi aistimaan, kuinka pyhä paikka se on, meinasi ihan vesi valua silmä kulmasta

Ruokaa, hyvää seuraa ja jutustelua ilta. 

ma 19.9.

Huume- ja päihdekuntoutus päivä. Lähdimme kävelemään (yllättäen) majataloon, jossa tapasimme Maijan, Helsingistä opiskelija vaihdossa myös. Hänen opastuksella jatkoimme matkaa kohti Chhaharia, for menthal healty, päihde- ja katukuntoutuskeskusta. Siellä saimme kuulla kuinka mahtavaa työtä he tekevät. Se on päiväkeskus, jossa käy säännöllisesti kuntoutujia yksin tai perheensä kanssa. Joka keskiviikko on Welcome center –päivä, jolloin kaikki halukkaat saavat

tulla sinne käymään ja yhdessä olemaan sekä tukea hakemaan ja syömään. He etsivät myös kaduilta ihmisiä ja lähestyvät heitä varoen, joka tarkoittaa sitä, että he kuukausia seuraavat henkilöä ja kyselevät lähimmäisiltä tai yhteisöltä tietoja ja varoen lähestyy itse henkilöä. Auttavat ja ohjaavat häntä avun lähelle, jos hän sitä itse haluaa. Ketään ei pakoteta hoitoon, jos haluaa elää kadulla, saa elää kadulla.

Matka jatkuu, vähän ruokaa nassuun ja taksi kohti Samarthan kotia, huumekuntoutuskeskus. Entinen Freedom centerin potilas pitää tätä paikkaa. Lääkkeetön hoito sekä yhteisöhoito ovat keskeisiä. Paljon yhteisiä hetkiä, kuten vihan hallinta, jossa puhutaan asioista niin kuin ne ovat ja kaivetaan asioita syvemmältä. Siellä on ainoastaan poikia, he niin sanotusti pitävät paikan pystyssä, siivoavat, tekevät ruokaa ja hoitavat piha hommat. Siellä on erikseen paikat jokaiselle, juuri tulleille, kauemmin olleille ja yli puolivuotta olleille. Kuri oli kova, mutta tuottaa tulosta. Sanktioita jaellaan, jos rikotaan sääntöjä tai tapellaan. Vieroitusoireita hoidetaan akupunktiolla, lähinnä korvan alueelle. Meditaatiota harjoitetaan ja yritetään saada mieli hallintaan. Todella mielenkiintoinen paikka ja varmasti se rajuin, kun näkee poikien olevan huonossa jamassa ja vieroitusoireiden kanssa. Paljon arvostan hoidossa sitä, että valvojina ja työntekijöinä ovat entiset kuntoutujat, he antavat hyvää esimerkkiä paranemisesta ja uudesta mahdollisuudesta sekä osaavat antaa oikeaa vertaistukea.

Tänä päivänä tiet olivat kauheita alueilla, jossa taksilla ajoimme. Kyllä ei suomalaiset edes yrittäisivät mennä tuollaiselle tielle ja ihme, että autot kestävät.